25.3.2010
Yaay happy week (:
VAIKKA toisaalta, täl viikolla on joka päivä ollut niin kutsuttu GHSGT eli Georgia High School Graduation Test. Tämä on neliosainen testi, jonka jokaisen Juniorin pitää tehä ja läpäistä, jotta valmistuu high schoolista. Olin et eihän mun tarvi sitä ottaa, kun en ees valmistu täällä! Kävin jopa opinto-ohjaajalta kysymässä että tarviiko vaihtareiden tehä sitä, niin "yes" tuli sieltä niin...
Jopa rehtori, joka näki mut siel salissa sitä koetta tekemässä, kysyi että miks mä teen sen ku ei mun tarvi :DD No, ei voi mitään..
Kaikki oli ihan paniikis siitä "i dunno nothing!!" jne... Mä en stressannu kun se ei mun kouluun vaikuta, joten ei mitään väliä miten se testi menis. Systeemi on, että neljänä päivänä viikossa joka aamu on 3 tuntia aikaa tehä se testi, kaikki Juniorit sinne saliin ängetty.
Sitten tuli maanantai, ensimmäinen osa testistä; Literature/Language Arts. Yllätyin kuinka helppo se oli, ihan äly helppo (: Jees.
Tiistai: Mathematics. Siit olin vähän peloissani, mut ei hitto, se oli viel helpompi ku toi maanantain testi! Perusjuttuja.
Keskiviikko; Science. Atomijuttui ja kemikaaleja, muistin hyvin yläasteelt Korpelan tunneilta. (: Helppo.
Ainoo vaikee oli torstain testi, Social Studies. Historiaa siis periaattees pelkästään, enkä oo hyvä siin ollenkaa. Se meni sit vähän huonommin... Mut ei se mitää (:
Joo tosiaan en lukenut tai valmistautunut noihin testeihin mitenkää, mut halusin tehä ne niin hyvin ku osasin, JOS siitä tulevaisuudes ois jotain hyötyä ja haluun muutenki tietää kuinka hyvin pärjään Georgianlaajuisissa testeissä (:
Keskiviikkoon oli kiva Interior Designissa. Meil on just yks iso projekti meneillää mis saadaa suunnitella meiän unelmatalo; pohjapiirrustukset, piha, kalusteet ja niitten järjestys huoneissa, värit ja muutakin...
No, kuten aikasemmin kerroin, tulin 3. sijalle kilpailussa, jossa en ees yrittänyt päästä sijoille. Opettaja tykkää mun suunnitelmista tosi paljon. Keskiviikkona se katteli mun portfoliota, ja kysyi:
"Have you done these kinds of thing before? [tarkoitti sisustamista yms.]"
Sanoin: "No, never, we don't even have design classes in Finland.."
Ope: "Oh, so you're just natural talent in this. Excellent job!"
Luokka meni pikkusen hiljaseks, ja voi että oli jotenkin noloa.. Koska siel luokassa on yks tyttö joka rakastaa sisustamista, mut se just sinä päivänä viel oli hävinny sisustuskilpailussa ja aiheuttanu kohtauksen siel luokassa. Enkä mä oo ees niin paljo kiinnostunu sisustamisesta!! :D "Natural talent..." Hitto, säälittää vähän sit tyttöä, mut oli vähän hauskaakin, se katto mua niin ilkeesti kun se opettaja sanoi ton xD
Mitäs sitten... Ainiin. Tilasin sitten sen Prom-mekon, josta on kuva edellisessä blogitekstissä. Nyt on vaan jännitettävä ja rukoiltava että se tulee ajoissa ennen Prom-iltaa, koska sen aikataulu on aika tiukka. JOS sattuukin sillee että se ei tuu ennen Promia, aion käydä ostamassa toisen, halvemman ja ei-niin-ihanan puvun ihan jostain ostarilta, enkä ota hintalappua pois ennen sitä päivää kun Prom on. Jos se ihana puku on siihen mennessä tullut, käyn palauttamassa sen toisen. (:
MUN 18-VUOTISSYNTTÄRIT! Tänä sunnuntaina, älkää vaan unohtako!! xD heh. Mom ja Dad vie mut ja Coreyn Altantan downtowniin eli keskustaan, ja tarjoaa meille hienon aterian jossain ravintolassa, minkä nimeä noi vanhemmat ei paljasta!! Sen pitää kuulemma olla yllätys. Ja sen jälkeen mennään sinne Peachtree Plaza Hotellin kattobaariin kattelemaan Atlantaa sieltä korkeuksista ja viettämään iltaa. Yaaay! (:
Ainiin, kiitos äiti, isä ja Timo, aivan loistavasta kirjeestä :D Sain heiltä siis semmoisen julistetyyppisen kuvan, missä oli yksi kuva minusta jokaisen elinvuoteni aikana, syntymästäni vuoteen 17 saakka, ja 18v. kuvalle on jätetty paikka auki (: Ihana!! Kiitos myös kummitädilleni Kaisulle sekä Ukille ja Mummille korteista, ja Hahhille myös!!
Talent -show on lauantai -iltana. Minä ja pari muuta tyyppiä ei päästy esiintymään, koska ei vaan yksinkertasest tajuta sitä sente -tanssia :D No mut ei se mua haittaa, oisin ihan paniikis jos mun pitäs oikeest tanssii jo ylihuomen, koska en osaa sit tanssii - vielä. Nii ja ens viikol on kuitenki taas seuraava esitys, missä kaikilla on mahis tanssii. (: Joten oon ihan tyytyväinen. Meen silti kattomaan sitä Talent showta ja tukemaan, ja Coreyn pitää jokatapauksessa olla siel rummuttamassa.
Lauantai-aamuna mulla, Momilla ja Anna Paigella on tyttöjen laatuaikaa kampaajalla (: Mun hiukset värjätään kestävällä värillä punaisiksi, ja sen jälkeen aion pitää taukoo taas värjäämisestä. Siitä tulee sit kuvaa tänne... (:
"See you later, alligator!" :D Mrs. Golden aina sanoo ton mulle ^^ moimoi.
20.3.2010
ILY AYA !!!

13.3.2010
Small talk # 16
Mut sitten kun verrataan tätä mulle helppolukuista kirjaa johonkin romaaniin, mitä me nyt luetaan Literaturessa, huh... "The Great Gatsby", joka on nyt kirjallisuuden tunnilla luettavana, on niin vaikeeta taas vaihteeks. Puolet siitä tekstistä on pelkkiä sivistyssanoja, joita en tunne. Jeee... Aina kun alotetaan uus romaani kirjallisuudessa, mun arvosanatkin tippuu :D Damn...
Juma että mulla on paikat kipeet. Perjantaina african dance -harkoissa reväytin reiden ja nyt lauantaina sattuu kahta kauheemmin. Ja sit -hehheh- oon alottanu jonkunlaisen liikunnan jotta pääsis kesäkuntoon, on nimittäin vähän vatsan puolelle tullu seuraamuksia amerikkalaisen ruoan syönnistä... ja Girl Scout Cookies!! Nam. Eli partiotyttöjen keksien myyntikausi on käynnissä ja meillä on paaaljon pipareita (:
Toi uusin african dance laji nimeltä Sente on vaikeeta. En meinaa millää omaksua noit liikkeitä... En tiiä oikeen onko se hyvä vai huono asia että mrs. Davis ei sano mitään kommenttia mulle :D kai oon sit keskiverto-hyvä/-huono...
Jee jee, kaksi viikkoa enää ja olen 18-vuotias (maaliskuun 28.) !! Cool (: En täs mitään ihmeellistä oo suunnitellu, enkä varmaan aiokaan. Joka mennään sinne pilvenpiirtäjähotellin kattoravintolaan/-baariin kattomaan koko kaupunkia. Tai jos on tosi lämmin, niin sitten haluisin mennä Six Flags -huvipuistoon tossa tunnin ajomatkan päässä (: Mut jos ei mun syntymäpäivänä, niin sitten myöhemmin keväällä joka tapauksessa :D
Sit joku viikonloppu ois tarkotus mennä johonkin hengailemaan tai keilaamaan parin kaverin, Marian ja Taylorin kanssa. (: Jees.
Heh. Huomenna sunnuntaina ollaan oltu Coreyn kanssa virallisesti 3 kk yhdessä. Vasta...!! Tuntuu niin paljo pidemmältä ajalta.. ehkä se vaan tuntuu siltä, kun ollaan kuitenkin tunnettu jo paljo pidempään. No, ei se mitään (: Love him so much <3
Moimoi, seuraavaan kertaan taas. (:
7.3.2010
Small talk # 15
Eli viime kerral puhuin siitä kakkuprojektista... :D ok, no se meni hyvin. Viime viikolla värjäsin mun hiukset taas punasella. Korjaan, Corey värjäsi mun hiukset (: jep, se sen teki. Enpä nyt kuvia ottanut, kun näyttää niin samalta ku entinenkin kuva, ja nyt tää väri on jo haalistunu aika paljon.
Ei mitään kauheen ihmeellistä koulussa.. Pari projektia, historiassa ryhmätyö joka meni hyvin, Visual Art:ssa menossa projekti joka pitäs muuten alottaa :D hups.
African Dancessa ollaan alotettu tekemään kolmatta koreografiaa, joka ois tarkotus saada valmiiksi kuun loppuun mennessä koulun Talent -showta varten! Yaay.
Tänä viikonloppuna, no perjantaina Corey oli meillä. Lauantai-aamuna minä SEKÄ Corey mentiin sinne isolle tanssintunnille, mihin tuli taas sellaset sata ihmistä tanssimaan yli kymmenen rumpalin säestyksellä. Corey pääsi rummuttamaan (: ja minä tanssimaan. Olipas mahtavaa olla siel pitkästä aikaa ^^ Upeeta.
Tanssin jälkeen menin kotiin ja Corey omaansa. Relasin ja pompin Anna Paigen kanssa trampoliinilla ja silleen (: Ainii... ihana päivä sään suhteen, olin vaan topissa ja ylös käärityissä farkuissa ulkona syömässä viinirypäleitä lämpimän auringon alla! Kyl tää tekee niin hyvää lukee teille suomalaisille, aijai :D Kuulin että siel on jopa mitattu lumenkorkeusennätyksiä, siel metrin paikkeilla..... Sääliks käy teit (:
Joo-o... vähän täs jo joka päivä miettii hiukkasen tota kesäkuun 5. päivää, paluuta Suomeen. Samaan aikaan ihanaa ja kamalaa. En voi uskoo et joudun kokemaan semmosen samanlaisen tunnemyrskyn ku silloin ku lähin Suomesta Amerikkaa kohti. Tai oikeestaan viel pahemman... Koska tiedän että joitain ihmisiä en tuu enää koskaan näkemään uudestaan, ja se sattuu ):
Mut ei siitä vielä murehdita vaan yritän tehä loppuajasta aina vaan parempaa :D ciao!
21.2.2010
"Just dance, you're gonna be ok..."

Kakku ei ole vielä valmis, koska tökätään sivuille coctailtikkuihin kiinnitettyinä se meidän lausahdus: "To be great is to be misunderstood." Ja keskelle tulee Einsteinin kuva tikulla pystyyn.
Jos joku ihmettelee miten Einstein liittyy tohon quoteen, niin aateltiin että Einstein ois hyvä esimerkki siitä, että vaikka hän oli erittäin väärinymmärretty eikä ihmiset tajunneet mitä hän tarkoitti, myöhemmin matemaatikot alkoivat ymmärtää häntä ja hänestä tuli suuri tekijä tieteen maailmassa. Näin.
Oli kyl aika sohellusta ton kakun kanssa :D
Mut se mikä mun pitää sanoo, nii on kakun teko aika helppoo. Kaupasta ostaa yhen paketin Cake Mix:iä eli Kakkusekoitusta, missä on kaikki yhden kakun ainekset jo yhdessä. Kakkutyyppejä on sata erilaista, on keltaista kakkua ja suklaakakkua, joissain on suklaahippuja, karkkeja tai nonparelleja seassa, sitte kuorrutteita joilla päällystetään koko kakku, myydään suoraan valmiissa pakkauksissa, ei tarvi ite tehä... Eikä tää päde pelkästään kakkuaineksiin, vaan tosi moni yleensä käsin valmistettava ruoka tulee valmiina sekoituksena pakkauksessa. Ei tarvi kattoa ohjeista kuinka paljon vehnäjauhoja ja kuinka paljon sokeria tarvii... Kätevää (:
Mut se menee kyl vähä yli että popkornitkin on valmiina pusseissa... Kato ei tarvi ees vaivautuu laittaa niitä mikroon. Tätä vois sanoo laiskuuden huipuks.
Corey on alkanu opettelee suomen kieltä mun avustuksella!! Jee ^^ Äiti lähetti kotoa viel kirjat meidän ja Coreyn perheelle, missä on englanniksi selitetty lyhyt Suomen kielen kurssi ja hyödyllisimpiä sanontoja. Ne haluaa oppia suomee (:
Noh eiköhän tässä ollu täl kertaa taas hieman päivitystä. Katellaan taas (:
15.2.2010
Small talk # 14
Torstai-iltana koululla oli sellain Swing-tanssi tapahtuma, ei sillee varsinaisest oppilaille mut sai neki tulla (: siel oli ihmisiä vauvoista vaareihin ja mummoihin tanssimassa Lakesiden Jazz-bändin tahtiin. Minä ja Corey sekä sen perhe oltiin siellä, ja Yeroc oli bändissä soittaas. Opittiin sitte uus tanssikin, siel oli ammattilaistanssijat mukana/opettamassa ja kaikki osallistujat sai oppia swingin alkeet (: heh se oli hauskaa, pyörähdeltiin Coreyn kanssa useemman kerran (:
Torstaina alkoikin 4 päivän viikonloppu! Ei koulua perjantaina eikä maanantaina.
No, perjantaina vaikkei olisikaan ollut opettajilla jotain kokousta, niin ei ois ollu koulua, koska satoi LUNTA, jo toisen kerran tänä talvena! Tää ei siis oo tavallista ollenkaa täällä, mutta tää talvi on ollu kylmempi kuin moneen kymmeneen vuoteen, kuulemma (nojoo... ei tää Suomeen verrattuna mikään kylmä silti oo :D)
Mutta toi vatun lumi pilas koko perjantain suunnitelmat. Meillä ois pitäny olla tanssiesitys Northlake Mallilla eli tos meitä lähinnä olevalla ostarilla. MUTTA sitten lumi tuli ja esitys jäätyi. Eiku siis.... peruuntui.
Sitte toiseksi; mulla ja Coreylla oli aivan mahtava suunnitelma perjantai-illaksi, nimittäin mennä Momin ja Dadin kanssa Westin Peachtree Plaza Hotellin kattohuoneistoon! Se on semmonen että se koko baari/ravintola pyörii ympäri (vähän niinku Näsinneula mut on isompi ja pyörii) ja sieltä ois nähny koko kaupungin. Siel oltas istuttu pöydäs kahestaan... Mut kiitos lumen, istuttii sit kotona.
Lauantaina ei oikee tehty mitään... Paitsi et olinpas Coreyn luona, yaay <3
Sunnuntaina (Ystävänpäivä!) lähdin sitte pitkästä aikaa kirkkoon, mut nyt Coreyn perheen kanssa niitten kirkkoon. Se oli todella täysin erilaista kuin mitä tää kirkko on, missä mun perhe käy. Musiikki ei ollu urkuja; oli orkesteri. Musiikki oli myös kovaäänisempää kuin leffateatterissa mun mielestä. Pappi ja kaikki jotka siel edessä puhui ja lauloi, HUUSIVAT Jumalan sanaa ja sanelivat rukouksensa suoraan niitten päästä, ei mitään Isä Meidän -rukouksia tai Uskontunnustuksia, ei mitään rutiininomaista. Ihmiset taputtivat ja nousivat seisomaan aina kun tykkäsivät jostain mitä esiintyjä puhui tai esitti alttarilla. Siellä oli myös tanssijoita ja muita esiintyjiä, ja itse kirkko oli aivan valtavan iso. Siellä oli ehkä 2000 ihmistä, suurin osa tummaihoisia, koska se oli niin kutsuttu "black church". Mutta oli siellä muutamia vaaleeihosiakin mun lisäksi (: En tuntenu mitenkää ulkopuoliseks itteeni, ihmiset ympärilläkin oli tosi huomaavaisia ja vastaanottavia kun sai tietää että olin ekaa kertaa siel kirkossa.
Mut tosiaan, tää kirkko oli todellakin erilainen ja HAUSKA, nauroin paljo (: todella Jumalalle omistautunut kirkko.
Sitten kirkonjälkeinen ohjelma eli varsinainen ystävänpäivä! Eli varsinaisest mun ystävänpäiväyllätykseen ois kuulunu toi että mennään sinne hotellin kattokerrokseen viettää iltaa, mutta varsinaiseen Valentine's Dayna mentiin syömään ravintolaan nimeltä Applebee's Coreyn kanssa. Sen jälkeen leffaan kattomaan - no mitäs muutakaan - leffa nimeltä Valentine's Day, siel Suomes se "Ystävänpäivä" :D
Se oli loistava leffa, nauraa sai x)
Joo mut mul on kauheest kiireitä nyt, gotta go, bye people <3
9.2.2010
Rakastan sua
1) I'm dedicating this for Corey
2) so you Finns can see if my English has improved at all :D
Lovey...
Every day I recall that first day we saw each other, when our story slowly began. Every since I was wondering, did I mean anything for you, did you even notice me, even though in the beginning we never talked to each other. Now I know that what you felt towards me at that time, it was something greater than I ever thought it would be.
We spent one eternity without talking to each other, but after we started, everything happened so fast! Like we catched up that time we lost in the beginning. Although we built our relationship so quickly, being with you made me feel more and more confident than ever before, more open, more happy, more loved, more filled with burning passion! And you make those feelings stronger every day!
"Not afraid to fall, I'd crash and burn, because these feelings I harbor are real." -Corey Golden
I feel so safe. Safe and sure in a way of not loosing my feelings towards you. Because I know they really are real.
I believe God made this happen, this is fate, and I'm so thankful that I met someone like you Corey! All those things and signs what we have seen, they cannot be coincedence. I believe I have found my soulmate. I have never felt this strong before!
This is one of Corey's poems
"Make each decision great"
The day I remember to cherish,
Should lift few years back,
I saw the glow in your eyes,
Never did I think, that glow would be mine.
The days we shared the lovely notes,
I waited for the moment, we could see next,
Somewhere in my dreams, I saw you kiss me,
I didnt' say, you didn't know, how you meant to me.
I longed to hear from you, you didn't realize,
A hundred times, my silence spoke,
Tears rolled down my cheeks, I was in vain,
My dreams dropped, I saw her by your side.
Wandering through the haunted thoughts,
I longed to forget the glow that wasn't mine,
My days crawled, I couldn't forget you,
You can only be mine, my heart paused.
I saw the beauty of life, loneliness kissed my way,
My days went fast, I loved for another day,
Seeing new faces, I felt discomfort,
My senses desired your warmth.
Love is what we are today,
Let our lives depict the lovely agony,
Blushing with a light heart, I kissed your lips,
Those lips are mine, forever mine.
I love you.
I wear my emotion on my sleeves still wondering what true
Love really is I was searching for the perfect love
That one perfect kiss that makes you weak in the
Knees that special someone that you want to
Spend the rest of your life with That one perfect
Person that you can tell everything too I found
That one perfect love I found that one perfect
Kiss and the woman that I can't stop kissing even
When I feel weak in the knees that one perfect
Man that I want to spend the rest of my life
With I found the perfect man I can tell
Everything to I love u my perfect match I wait
Until the day I spend the rest of my life with you I really do love you...
I truly love you Corey Golden II, my lovey, ikuisesti. <3
4.2.2010
"Happy B-day to you..."



Ja tossa viel lopuks toi mun tekemä piñata. (:
Koulussa on ollu kiireinen viikko, ainakin African Dancen osalta. Meillä on ollu harjoituksia tosi tiuhaan ja ahkerasti, nimittäin nyt perjantaina 5. helmikuuta meillä on eka esitys!! Eli koko koululle esitetään meiän tanssi, pep-rallyssa (jos muistatte mikä se on, homecoming-viikolta..?). Jeeee!! En jaksa oottaa. Vihdoinkin päästää esiintymään. Tiedossa on jo muitakin esityksiä muilla kouluilla ja ostareilla ja missä vielä...
Yhdysvalloissa (sekä Kanadassa) helmikuu on "Black History Month". Syy miksi Amerikka juhlii afrikkalais-amerikkalaisia helmikuun aikana, perustuu siihen että amerikkalaisten on syytä tietää Amerikan menneisyys ja että mistä se syntyi.
Helmikuun aikana kunnioitetaan tummaihoisia, alunperin Afrikasta tulleita ihmisiä, sillä vaaleaihoiset kohtelivat heitä erittäin huonosti eivätkä arvostaneet heitä ollenkaan. Mutta heidän ansiostaan Amerikka on olemassa. Tummaihoiset ovat kaikista vaikeuksista huolimatta raivanneet tiensä läpi noista kauheista orjuuden ajoista nykypäivään ja saaneet kaikki mahdolliset kansalaisoikeudet, koulutuksen sekä tasa-arvon laissa.
Meillä on koulussakin helmikuun aikana menossa kaikenlaista ohjelmaa afrikkalais-amerikkalaisille sekä koko koululle. Näin monikulttuurisena kouluna tuetaan kaikkia eri kulttuureja, ja toimitaan rasismin loppumisen puolesta yms.
Mun mielest toi on aika hieno juttu. (: Corey teki videon/kuvasarjan siihen liittyen, ja se näytti sen rehtorille, ja nyt se näyttää sen koko koululle 22. päivä helmikuuta, kun on sellain Black History Month Event tai joku semmoin. Meillä on tietysti silloinkin African Dance -esitys, aiheeseen kun sekin liittyy.
Ooookei, nyt on siis virallisesti lukittu päivä, jolloin suuntaan Suomeen takaisin. Täältä Atlantasta lähtee lento 5. kesäkuuta 2010. Olen siis Suomessa sunnuntain puolella jossain viiden aikaan lentolipun mukaan, jonka sain jo. Mulla on siis virallisesti myös tasan 4 kuukautta aikaa viel olla täällä. Nyt tuli deadline, joten alkaa vähän jännittää... Ei tunnu siltä että olisin valmis vielä palaamaan. Ei silleen, että en haluaisi Suomeen, mutta en halua jättää Amerikkaakaan. Sydän vetää voimakkaasti kahteen suuntaan.
Iloitsen nyt ajastani tääl vielä kun voin (: Tsau.
30.1.2010
Small talk # 13
Maanantaina olin siis African Dancessa ekaa kertaa kipeenä olon jälkeen. Ei ois viel kannattanu mennä, koska tanssin jälkee ja tiistaina pyörrytti taas, heikotti enkä tuntenu jalkojani aina välil. Joten en sitten keskiviikkona ja perjantaina tanssinu vaik oisin halunnu ja vaikka olo oli hyvä... Mut ku tiesin et siitä tulis sit myöhemmin huono olo.
Isoin yllätys mikä täl viikol tapahtu oli:
Kun meillä on Interior Designissa pitänyt tehdä nk. "Design Board", eli sellain esittelytaulu, missä on meidän suunnittelema pohjapiirrustus talosta, sit piirretty mallikuva takkahuoneesta, sekä lehdestä leikattuja esimerkkukuvia. Kaikki kriteerit mitä siin talossa piti olla ja ei saanu olla, oli tullut yhdeltä yhtiöltä joka järjesti tän kilpailun mihin kaikki aineen opiskelijat osallistui.
No, tällä viikolla sitten julkistettiin kolme parasta, ja MUN Design Board tuli kolmanneksi!! Olin että "Whaaaat? Are you serious?! YAAY!" Olin ihan shokissa, en ees suunnitellu sitä sillee et oisin meinannu päästä kärkikolmikkoon, en ollenkaa. Mut kai se sitten oli niin hyvä, woou (: oon vielki ihan ymmälläni miten se nyt tollee. "En tienny et oon näin hyvä" -fiilis
Ei viel tiedetä palkintoja mut ens viikol vissii ope tietää enemmän.
Torstaina Coreyllä, niitten perheen kanssa.. Puhuttiin kaikesta, elämästä, Suomesta, näytin Suomee Googlen avulla, sit juteltii uskosta ja Raamatusta (he on hartaita kristittyjä) yms. Rakastan kuunnella Mr. Goldenin puheita, sil on oikeesti niin hyvät ajatukset, ja sen kaa on helppo jutella.
Perjantaina Dadin vanhemmat lensivät kaukaa USAn pohjoisosista tänne Georgiaan. Ne siis käy täällä vain kerran vuodessa noin 10 päiväksi, koska ne asuu niin kaukana. Eli heitä kutsutaan sitten nimillä Nana ja Grandpa. Momin vanhemmat on Pa ja Grammy. Niitten pitäis tulla sunnuntaina juhlimaan Annan ja Drewn synttäreitä, jotka on helmikuun eka ja toka päivä.
Kerrotaas tässä vaik jotain arkielämän juttuja taas, mitä oon huomannu mitkä on täällä toisin kuin Suomessa.
Ovet aukeaa aina huoneen SISÄpuolelle. Kodeissa, koulussa, kaupoissa, ravintoloissa, yleisissä vessoissa... Onhan siis näitä Suomessakin tietty, mut ei oikeesti JOKA paikassa :o
Tääl ei käytetä juustohöylää. Juusto ostetaan valmiina, paksuina viipaleina kaupasta. Kerran kun oltiin Grammyn ja Pa'n luona, siellä oli sellain kokonain köntti juustoa ja mä sain näyttää miten käytetää juustohöylää ku ne ei osannu :D
Jokaisen talon pakastimenovessa on jää- ja kylmävesiautomaatti. Tottakai kun kuumassa ilmastossa asutaan. Mut se on kyl sellain mitä jää ikävä :D
Täällä kaasuliedet on paljo yleisempiä kuin itsestäänlämpenevä hella, mikä onkaa nimeltää... Munki mielestä se on kyl parempi, pakko sanoo. Nopeempi, eikä vesi kiehu yli (:
25.1.2010
Lookin' like a fool with your pants on the ground
Tiistaina oli siis koulua, näin kavereita pitkäst aikaa viikon poissaolon jälkeen. Oon vieläki tosi väsyny aina koulupäivän jälkee, sillee uupunu, ton "monon" takia. Viimeki viikolla nukuin päiväunet sohval aina koulun jälkee ku ei jaksanu. Mut sit oli noita make-up -tehtäviä eli korvaavia tehtäviä joitain aineita varten, kun olin poissa. Opettajat antaa erillisiä tehtäviä tehtäväks jos on pois koulusta. Joten niitä sit piti tehä... Kiitos Coreylle avusta hissantehtävistä :D
Keskiviikkona oli African Dance.. En tanssinu, opettajan käskystä, vaan istuin vain vieressä katsomassa mitä muutoksia ne oli tehny koreografiaan.
Torstaina nähtiin kuuluisuus!! Lakesideen tuli esiintymään vuoden 2008 American Idol-tähti Jason Castro. Ite en ikinä siis ollu kuullukaan koko tyypistä, mut yllätykseks se esitti pari biisiä jotka mäkin tunnistin radiosta ja yhestä leffasta.
Jason Castro - Hallelujah <-- ihan kaunis laulu (:
Sitte toinen asia American Idolista. Tässä kun Atlantassa oli esikarsinnat, ja telkkarista nähtiin se kun meiän perhe seuraa Idolsia. Sinnehän päästettii sitte sellanen 62-vuotias papparainen loistavalla asenteella sisään koelaulamaan. Teidän on pakko katsoa se ite, kato nyt ennen ku luet eteenpäin: General Larry Platt - Pants On The Ground .
Selitystä, miksi hän laulaa housuista maassa. Tääl on nuorisomuodissa se, että pojat pitää housujaan puolessavälissä ahteriaan, sillee et kalsarit paistaa. Ilmiötä kutsutaan nimellä "sagging". Vähän aikaa sitte tää muoti oli lökärifarkkujen kanssa menevä, nyt tuon New Boyz:ien "You're Jerk" -videon jälkeen pojat pitää yllään "skinny jeans:eja" eli löysähköjä pillifarkkuja, ja vielä pitää housujen vyötäröä alhaalla. Jotkut osaa laittaa sen näyttää tyylikkäält, jotkut ei :D
Vanhemmat henkilöt ei oikein suosi tota saggingiä, ja siks tää vaari meni laulamaan kaikkien vaarien, mummojen ja vanhempien mielipiteiden puolesta. Mutta joo, toi "Pants On The Ground" on nyt hitti ja Larry Platt rikas ja kuuluisa, ihmiset laulaa sen biisiä huvikseen. Ja tässä taas niin hyvä esimerkki kahesta asiasta:
1) ihmiset voi tulla kuuluisiks vaikka ei oo lahjakkuutta siinä asiassa ollenkaan,
2) Amerikassa kuka tahansa voi rikastua.
Noni, se siitä. Viikonloppuna ööh, perjantaina Corey oli meillä viettääs perjantai-iltaa, kattelees leffoi ja vaan rentoutumas, kouluviikko oli jollai taval rankka... vaikka vaa neljä päivää koulua mut silti. Lauantai oli pitkälti vaan loikoilupäivä, paitsi illalla mentiin kattoo Drew'n koripallopeliä ja syömään Monterreyyn, ihanaan, meiän vakio meksikolaiseen ravintolaan (: Corey oli mukana, samoin syömässä oli kolme muuta perhettä meiän kanssa. Saatiin Coreyn kanssa oma yksityinen pöytä toisillemme, jeeee <3
Sunnuntaina oli Anna Paigen ensimmäinen cheerleader kilpailu! Sehän on siis kilpailevassa cheerleader-tiimissä. Anna, Mom ja Dad menivät aikaisemmin päivällä jo sinne stadionille missä kisat pidettiin, jossain puolen tunnin päässä meiltä. Minä, Corey, Grammy ja Pa mentiin sinne "Marta"lla. Marta tarkoittaa siis juna- ja bussiliikennettä. Kutsuisin sitä junaa pikemminkin metroksi, mut nää väitti että ne on eri asioita, ja niihän ne onkin, mut se oli kyl metro mulle... Nimittäin suomalaiset vr-junat, niis on kaikki ne pehmustetut penkit ja tarjoiluvaunu ja läppäriä varten pistoke yms.. Nää ei oo kuullukaan semmosest junasta tääl Amerikassa. Huoh... (:
Okei, mikähän muhun on tullu. Kaikki varmaan tietää että inhoan lakritsia ja salmiakkia. No, nyt inhoan enää vaan salmiakkia. Sieltä Suomesta mulle lähetettiin lakritsipussi tos jouluna, en tiiä minkä takia, koska luulin et kaikki tietää etten pidä siitä. Mut sit ku tos yks päivä harmittelin et "hitto ku ei oo mitää hyvää.." sit näin ton avaamattoman lakritsipussin tos pöydänkulmalla ja aattelin et ku ei kukaan muu sitä tääl syö, nii koetetaan. Ja totuin sen makuun, ja nyt sit tykkään lakritsista (:
Salmiakki ei kyl viel mee alas ei millään.
Mul ois viel paljo muutaki kirjotettavaa, kuten noit tapoja ja arkipäiväsiä juttuja mitä oon kirjotellu muistiin, koska haluun esitellä ne tääl. Mut nyt jo tässä on jo aika paljon tekstiä, joten taidan jättää ne vaikka huomista varten (:
Ainiin. Ne jotka ei tiedä, niin Corey on DJ. Sillä on ensimmäin oikee dj-keikka TÄNÄÄN, maanantaina illalla yhellä clubilla Atlantan keskustassa !!! Se soittaa musiikkia siellä 4 tuntia, yömyöhään saakka. Jee (: Corey tekee uskomatonta musiikkia, oikeesti. Mulla on sitä iPodissa jo jonkin verran. Laji on tanssimusiikki, tekno, hiphop ja räppi.
Corey, you are awesome musician, you're gonna make their night there!! Good luck Lovey, I love you. <3
